|
Se on niitä elämän pieniä huippuhetkiä kun sen ikäisen kanssa matkustat
markettiin. Ensimmäisenä vastassa on lehtihylly, johon matka stoppaa kaikenlaisten prinsessalehtien ääreen. Jokaisen mukana on joku äärettömän hieno lelu, jonka takia kyseinen lehti pitää ostaa. Se kun on tällä hetkellä kaikilla muillakin lapsilla eli viimeisintä muotia hiekkalaatikolla.
Eikä varmasti tule yllätyksenä vasta kaupan sisällä tuo lelu. Sitä
kun on maiostettu telkkarissa jo pitkään ja näyteikkunat huutavat jo
ulkona, että osta tämä lelu nyt heti. Tietysti vanhempi voisi
järkeillä asiaa jo kotona ja ostaisi lapselle vaikka netistä jotain
kivaa, jotta kaupassa saisi sitten olla rauhassa. Hyvä paikka
lastentarvikkeiden shoppailuun on www.lasten.fi.
Ja jotta homma olisi
mahdollisimman kaupallista niin tottahan jokaiseen pehmoleluun on
brodeerattu isolla tuotemerkki, jotta lapsi sitten joka paikassa vielä
mainostaa tuota lelua niin, että muutkin lapset sellaisen haluavat. Brodeeraus
on siis sitä, että kankaaseen ommellaan koneellisesti joku kuvio tai
teksti, yleensä logo tai tuotemerkki.
Suuri osa lasten leluista on miniversioita joistain oikeista tavaroista.
Se on tietysti ihan ymmärrettävää, lapset kuitenkin leikkivät
jotain aikuisten maailmaan liittyvää, joten toki lelujenkin pitää
olla jotain tavaroita siitä maailmasta. Juuri viime viikolla ostin
omalle tyttärelle hevostarvikkeita, tyttö kun on kovin innostunut
hevosista. Osa tavaroista oli sellaisia, että en edes tiennyt mitä
niillä tehdään. Piti ihan katsoa hevostarvike -alan liikkeen
nettisivuilta, että mitä nuo tavarat oikeasti ovat, onneksi löytyi www.kshv.fi
-nettikaupan sivut ja isillekin selvisi nuo. Satulan toki tunnistin
mutta muutama muu hevosiin liittyvä tavara ei olisi auennut ilman
asiantuntija-apua.
Ja tästä kun selviät niin sitten onkin jo varsinaiset leluhyllyt, yritäpä kävellä siitä ohi pysähtymättä ja ostamatta mitään. Joo, hyvin onnistuu. Siellä on kaupan samaa hiekkalaatikkomuotia kun lehtihyllyssä. Nyt vain isommissa paketeissa isommalla hinnalla. Pakkohan ne on saada kun kaikilla muillakin on – pitää pysyä muodin aallonharjalla.
Entäs sitten hiuslisäkkeet ja muut poninhännät.
Ennen vanhaan lapselle riitti kun sai naamiaisiin hassun peruukin
päähänsä. Eipä riitä nykään, kyllä prinsessalle pitää olla
joku aitohius -poninhäntä viritys, jotta näyttää ihan madonnalta.
Tai nykyään on kai jo muut starat, joita jäljitellään. Mutta
eiköhän silti riittäisi joku halvempi pehko pieneen päähän, aitohius
on kuitenkin vähän turhan arvokasta viisivuotiaalle.
Meillä oli työpaikalla viime viikolla sellainen yritysvalmennus
-päivä, jossa opetettiin kuinka ihmisille myydään tavaraa enemmän
ja toimitaan tiiminä. Milloinkahan joku järjestäisi sellaisen
valmennuksen, jossa opetetaan kuinka ollaan ostamatta kaikkea tavaraa,
varsinkin lapselle. Se ei tietysti taida olla kovinkaan monen leluja ja
vaatteita myyvä yrityksen etu, joten en usko että sellainen
yritysvalmennus olisi kovin suosittua.
Kaiken tämän keskellä voit sitten miettiä sitä tosiasiaa, että
kaikkien kauppojen takana ei nykyään ole mikään hyväntahtoinen
kauppias vaan siellä pyörii suuri koneisto eli isoja yrityksiä,
joiden tileillä liikkuu valtavia rahasummia. Ja siellä muuten
käytetään paljon aikaa kun mietitään minkälainen
yritysarkkitehtuuri tuottaisi mahdollisimman paljon kassavirtaa.
Jokaisesta suunnitelmasta syntyy tarkka prosessikuvaus siitä, miten
pahaa-aavistamaton perheenäiti tai -isä tulee lapsen kanssa kaupan
porteista sisään ja mitä sitten tapahtuu. Lapsi näkee kivan lelun,
alkaa haluta sitä, nostaa mekkalan ja äiti ostaa lelun jotta lapsi
hiljenee. Se ei ole sattumaa vaan sen takana pyörii monet viisaat
aivot, jotka ovat tuonkin näytelmän jo ennustaneet prosessikuvaukseen
ja sijoittaneet osaksi yritysarkkitehtuuria. 
Tässä vaiheessa homma on mennyt jo jonkinlaiseksi taisteluksi, mutta juuri ja juuri ollaan vielä puheväleissä kun päästään kaupan vaateosastolle. Sieltä olisi tarkoitus ostaa jotain viisasta, esim. kurarukkaset. Mikähän väri tänään on muodissa ? Tai mitä sillä väliä. Jos ostat punaiset niin huomenna muoti on muuttunut ja pitäisi olla vaaleanpunaiset. Eli ihan sama. Väärä väri lähtee ostoskärryyn kuitenkin. Ja jos lotto onnistuu ja värivalinta osuu kohdalleen niin koko ainakin on väärä.
Sitten on vielä tuo kauppojen valaistussuunnittelu ainakin Helsingissä
tehty niin, että kaupassa kaikki näyttää eri väriseltä kuin
kotona. Eli se mikä kaupassa oli oikean värinen niin on sitten kotona
ihan väärä väri. Että kyllä on valaistussuunnittelu
Helsinki -seudulla ihan kauppojen juoni ihmisiä vastaan. Samoin on
kaikissa kaupoissa mietitty muukin valaistus ihan vaan siltä pohjalta,
että asiakkaat ostaisivat mahdollisimman isolla rahalla. Se on sitä
sähkösuunnittelua, yksi tuttuni tekee sitä ihan elääkseen Turussa,
työtään on siis sähkösuunnittelu
Turku. Sen työnantajafirma ei muuta teekään, pelkästään noita sähkösuunnittelu -palveluja. Ne eivät tee asennuksia, eivätkä myy tuotteita,
pelkästään vain siis sähkösuunnittelu -hommia. Luulisi, että voisivat samalla tehdä muitakin
sähkötöitä. Minä ainakin olen tottunut siihen, että sähkömies
tekee muutakin kuin vain suunnittelua, kyllä se hoitaa myös asennukset
sun muut.
Ja kun suunnittelet jatkavasi matkaa niin siellähän tenava jo roikkuu jossain vaaterekissä repimässä itselleen jotain prinsessamekkoa. Materiaali näyttää siltä, että se kestää ainakin 2 käyttökertaa, mutta hintaan sillä asialla ei ole vaikutusta. Muotimekon hintalappu tuo mieleen Nepalin bruttokansantuotteen.
Ja takuuvarmasti vaatteen materiaali on jotain, minkä valmistaminen on
saastuttanut maapalloa samanverran kuin keskiverto suomalainen
paperitehdas. Itse olen sitä mieltä että ekologiset lastenvaatteet
pitäisi olla paljon nykyistä suositumpia ja kaikenmaailman
muovihörselöt saisi jättää sinne vinkuintiaan mistä ne tulevatkin.
Luomupuuvillasta tehdyt ekologiset
lastenvaatteet ovat juuri sitä sarjaa jota meillä käytettiin kun
olin pieni ja saisi kyllä olla nykyäänkin se ykkösvaihtoehto.
Tai vastaavasti voit tutkailla jonkun teknisen lelun käyttöohjeita, ne
kun on yleensä käännetty joka maan kielelle jollain
nettikääntäjällä eli millään tasolla luettavaa tai
ymmärrettävää tekstiä. Selkeästi ei ole mitään scientific editing
-palvelua käytetty noissa ohjeissa. Itse ainakin ostan jatkossa vain
sellaisia tuotteita, joiden käyttöohjeet on ihan selkesäti joku scientific editing
-ammattilainen kirjoittanut. Silloin niistä saa ihan oikeasti selvää
ja uskaltaa käyttää tuotetta niin kuin sitä kuuluu käyttää.
Puhumattakaan sitten karkkihyllyn houkutuksista. En tiennytkään, että niissäkin mennään muodin mukaan.
Ja kun hermot on riekaleina ja pääset kassalta niin voit lohduttautua sillä ajatuksella, että muutaman päivän päästä on sama reissu taas edessä. Se on sitä onnellista perhe-elämää.
Kyllä kannattaisi mahdollisimman monet ostokset hoitaa nettikaupassa.
Voi shoppailla silloin kun tenava on jo nukkumassa tai katsoo
Pikkukakkosta. Siinä säästyy monelta itkulta ja hampaiden
kiristykseltä.
|
